Yhteystiedot  |  Johtoryhmä  |  Uutisia     In English

26.3.2007

Laura Julkusen väitöskirja tarkastettiin 30.3.2006 Turussa

KUNTOUTUKSESTA HYÖTYÄ AIVOHALVAUSPOTILAIDEN AISTIPUUTOKSISSA

Aivohalvaus on yleinen neurologinen sairaus, joka aiheuttaa mm. liikuntakyvyn, puhekyvyn, muistitoimintojen ja aistitoimintojen puutoksia. Erityisesti liikuntakyvyn kuntoutus fysioterapian keinoin on kliinistä rutiinia, mutta tunto- ja näkökenttäpuutosten kuntoutukseen ei ole käytössä vakiintuneita kliinisiä menetelmiä. Aivohalvauksen aiheuttamat pysyvät toiminnalliset puutokset ovat suuri henkilökohtainen, sosiaalinen ja taloudellinen haitta.

Kroonisia tunto- ja näkökenttäpuutoksia voidaan kuntouttaa

LL Laura Julkusen väitöskirjatyössä tutkittiin, voidaanko kuntoutuksen keinoin vaikuttaa pysyviin tunto- ja näkökenttäpuutoksiin, vaikka sairastumisesta olisi kulunut jo vuosia.

Tulokset osoittivat, että kuntoutuksella oli vaikutusta kroonisiin aistipuutoksiin. Useilla näkökenttäpuutospotilailla toiminnallinen näkökenttä laajeni, ja tuntopuutospotilailla mm. kosketustunto ja lämpötunto paranivat. Joillakin potilailla nämä suotuisat vaikutukset säilyivät myös aktiivisen kuntoutusjakson päätyttyä.

Kuntoutusvaikutukset olivat nähtävissä myös aivojen toiminnallisella tasolla herätevastemittauksissa ja aivojen toiminnallisen kuvantamisen keinoin. Näyttää siltä, että kuntoutuksella voidaan saavuttaa jopa pysyviä hyötyjä kroonisilla aistipuutospotilailla.

Miten kuntoutustutkimus tehtiin

Julkusen väitöstutkimuksessa oli mukana yhteensä 13 aivohalvauspotilasta. Kuntoutukseen osallistuneilla potilailla sairastumisesta oli kulunut yli vuosi. Potilaat saivat tunto- tai näkökenttäkuntoutusta kolmen kuukauden ajan, ja seurantamittaukset tehtiin vielä kolmen kuukauden kuluttua kuntoutuksen päättymisestä.

Kuntoutuksen vaikutusten seurannassa käytettiin kliinisiä tutkimuksia, tunto- ja näköaivokuoren herätevastetutkimuksia, aivojen toiminnallista kuvantamista (PET eli positroniemissiotomografia) sekä potilaan omaa arviota. Tuntokuntoutus tapahtui sekä fysioterapeutin ohjauksessa että omatoimisesti kotona, ja näkökenttäkuntoutus toteutettiin tietokonepohjaisen näkökenttäkuntoutusohjelma Silmäpelin avulla.

Julkusen väitöstyön tuloksia voidaan käytännön kuntoutuksen lisäksi hyödyntää sekä kuntoutuksen mekanismien tutkimuksessa että kuntoutusmenetelmien ja -välineiden kehitystyössä. Jatkossa tulisikin selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat kuntoutuksen tehoon, jotta kuntoutusresurssit osattaisiin ohjata oikein. S-LK 26.3.2007

VKTK

Biomedicum Helsinki
Haartmaninkatu 8
PL 700, 00029 HUS
Puhelin: +358 50 4154708
e-mail: vktk(at)helsinki.fi

Siirry sivun alkuun