Yhteystiedot  |  Johtoryhmä  |  Uutisia     In English

1.8.2007

Krista Nuotion väitöskirja tarkastetaan 10.8.2007 Helsingissä

MOLECULAR MEDIATORS LINKING STROKE AND CAROTID ARTERY DISEASE

Valtimonkovetustaudin aiheuttama ahtauma kaulavaltimossa, on yksi tärkeimmistä aivoverenkiertohäiriön aiheuttajista. Aivojen paikallisesta hapenpuutteesta johtuva halvausoire, aivoverenkiertohäiriö (AH), on toiseksi yleisin kuolinsyy maailmassa. Paras ennaltaehkäisevä hoito on kirurginen ahtauman poistaminen kaulavaltimosta, jos potilaalla todetaan vahva-asteinen (>70%) oireinen ahtauma kaulavaltimossaan. Röntgentutkimuksissa havaitut samanasteiset kaulavaltimoahtaumat (KVA) eivät kuitenkaan käyttädy samalla tavoin; toiset aiheuttavat AH:tä ja toiset eivät, ja syytä tälle ei tiedetä. Olisi tärkeää pystyä kehittämään molekulaarisia markkereita, jotka voisivat ennakoida KVA:n mahdollista oireilua, ja näinollen pystyä erottamaan "rauhalliset" ahtaumat niistä, jotka todennäköisesti aiheuttavat AH:n.

Tämän tutkimuksen tarkoitus oli tutkia niitä ahtauman rakenteellisia ja molekulaarisia tekijöitä, jotka liittyvät oireiden ilmenemiseen. Sen lisäksi, että pyrimme tunnistamaan näitä tekijöitä immunohistokemiallisilla menetelmillä, käytimme myös DNA mikrosiruja, pystyäksemme löytämään eroja oireisten ja oireettomien KVA:n välillä.
Adheesiomolekyylien (ICAM-1, VCAM-1, P-selektiini ja E-selektiini) ilmeneminen oli samanlaista sekä oireisissa että oireettomissa ahtaumissa. Havaitsimme, että oireisissa KVA:issa oli enemmän endoteelisolukerroksen irtoamista. Tutkittaessa endoteelisolujen ohjelmoitua solukuolemaa (apoptoosia), havaitsimme sitä olevan vähemmän oireisissa KVA:issa. Lisäksi apoptoosimarkkerien ilmenemisellä oli suora yhteys solun lisääntymisestä kertoviin markkereihin. Fas ligandin (yksi tärkeimmistä solun apoptoosia laukaisevista tekijöistä) ilmeneminen oli lisääntynyt oireisten KVA:n endoteelilla. DNA mikrosiruanalyysit paljastivat oireisissa KVA:issa merkittävän geeni-induktion mm. raudan ja hemin aineenvaihduntaan liittyvien geenien (HO-1 ja CD163) kohdalla. Myös HO-1 ja CD163 geenien proteiinituotteet olivat lisääntyneet oireisissa KVA:ssa, ja assosioituivat vapaan raudan määrään. ADRP, adipofiliinin geeni, oli yli-ilmentynyt oireisissa KVA:issa. Adipofiliinin ilmeneminen oli suurempaa oireissa KVA:issa, ja adipofiliinia oli havaittavissa samoilla alueilla kolesterolikiteiden ja suonen seinämään purkautuneiden punasolujen kanssa.
Tämä tutkimus paljasti, että AH:tä aiheuttavien ja hiljaisten, oireita aiheuttamattomien KVA:ien välillä on eroja mm. ahtauman pinnan endoteelisolukerroksen eheydessä, ja raudan ja hemin aineenvaihduntaan, sekä rasva-aineenvaihduntaan liittyvissä tekijöissä. Endoteelin puuttuminen voi johtaa suoraan hyytymän syntymiseen valtimon pinnalla ja sen kulkeutumiseen aivoihin, tai toisaalta rasva-aineiden pääsyyn valtimon seinämän sisälle kasvattaen ahtauman sisäistä rasvaydintä ja aiheuttaen haitallisia hapettumisprosesseja altistaen edelleen KVA:aa sisäisille mikroverenvuodoille. Viimeksimainitut tapahtumasarjat tekevät KVA:sta repeytymisherkän johtaen potilaan oirehtimiseen. Lisätutkimuksia vaaditaan vielä, jotta em. tekijöiden tarkempi osuus KVA:n muuntumisessa epävakaaksi saadaan selvitettyä, ja mahdollisesti KVA:n vakauttamiseen johtavia hoitoja tulevaisuudessa kehitettyä. S-LK 1.8.2007

VKTK

Biomedicum Helsinki
Haartmaninkatu 8
PL 700, 00029 HUS
Puhelin: +358 50 4154708
e-mail: vktk(at)helsinki.fi

Siirry sivun alkuun