Yhteystiedot  |  Johtoryhmä  |  Uutisia     In English

10.11.2009

Mari Hyvärisen väitöskirja tarkastetiin 21.11.2009 Kuopion yliopistossa

Wheezing in early childhood - Predictive factors for asthma in the 11-year follow-up

Sairaalahoitoa vaativa hengenahdistus pikkulapsella on usein merkki alkavasta astmasta

Hengitystieinfektion aikaisen hengenahdistuksen vuoksi sairaalahoitoa tarvinneista pikkulapsista moni sairastuu myöhemmin astmaan. Sairastumisen riskiä lisäävät lapsella aikaisemmin todettu atooppinen ihottuma, varhainen herkistyminen tavallisimmille sisä- tai ulkoilman allergeeneille tai tietyille ruoka-aineille tai eosinofiilinen tulehdus, osoitti Mari Hyvärisen väitöstutkimus.

Noin 40 prosenttia lapsista, jotka tarvitsevat sairaalahoitoa varhaisen uloshengitysvaikeuden vuoksi, sairastaa astmaa teini-iän alkaessa, ja jopa neljännes sairastaa astmaa läpi lapsuusiän. Lähes kaikki lapset, jotka sairastuvat astmaan, herkistyvät sisä- ja ulkoilman allergeeneille teini-ikään mennessä.

Jopa kolmannes kaikista pikkulapsista kärsii hengitystieinfektion aikaisesta hengenahdistuksesta ensimmäisinä elinvuosinaan. Pikkulapsilla on pienet hengitystiet, jotka hengitystieinfektion aikana tukkeutuvat helposti, mikä aiheuttaa uloshengitysvaikeutta eli vinkunaa. Suurimmalla osalla näistä lapsista oireet häviävät kasvun myötä, mutta osalla heistä oireilu jatkuu läpi lapsuusiän ja osa sairastuu astmaan. Sairaalahoitoa vaativasta uloshengitysvaikeudesta kärsivällä pikkulapsella tiedetään olevan erityisen suuri riski sairastua myöhemmin astmaan.

Useissa tutkimuksissa on yritetty selvittää, mitkä tekijät ovat yhteydessä suurentuneeseen astmariskiin varhaisen uloshengitysvaikeuden jälkeen. Tämä tieto on tärkeä, koska pikkuvinkujat, joilla on suurentunut astmariski, kannattaa ohjata seurannan piiriin ja tietyissä korkean riskin tapauksissa myös ennaltaehkäisevään hoitoon. Monissa aikaisemmissa tutkimuksissa ongelmana ovat olleet kehittymättömien diagnostisten menetelmien käyttö, lyhyt seuranta-aika tai molemmat.

Hyvärisen väitöstutkimuksessa seurattiin keskimäärin 11 vuoden ajan sataa lasta, jotka olivat alle 2-vuotiaana tarvinneet sairaalahoitoa hengitystieinfektion aikaisen uloshengitysvaikeuden vuoksi. Varhaisvaiheessa selvitettiin tarkasti tunnettujen astmaan liittyvien tekijöiden, kuten allergioiden ja eosinofiilisen tulehduksen, olemassaolo ja sairaalahoitoon johtaneen hengitystieinfektion aiheuttajavirukset.

Varhainen atooppinen ihottuma ja herkistyminen allergeeneille ennustaa astmaa

Pikkulapsilla, joilla oli todettu atooppista ihottumaa ennen uloshengitysvaikeutta, oli suurentunut riski sairastua myöhemmin astmaan. Varhainen herkistyminen tavallisille sisä- ja ulkoilman allergeeneille nosti astmariskin moninkertaiseksi, mutta sitä esiintyi vain harvalla. Varhainen herkistyminen ruoka-aineille oli yleistä, mutta tutkituista ruoka-aineista ainoastaan lehmänmaitoproteiineille tai vehnälle herkistyminen nostivat riskiä sairastua myöhemmin astmaan.

Kissa tai koira kotona ei lisää myöhempää astmariskiä

Varhainen altistuminen kissan tai koiran allergeeneille ei lisännyt astmariskiä varhaisesta uloshengitysvaikeudesta kärsivillä lapsilla. Riski oli jopa jonkin verran pienentynyt niillä pikkuvinkujilla, joilla oli ollut kissa tai koira kotona ennen sairaalahoitoon joutumista. Tulosten tulkintaa vaikeuttaa kuitenkin se, että kotieläinten pitäminen oli harvinaisempaa allergiaperheissä kuin niissä, joissa ei ollut allergiaa.

Vinkuminen tavallisen flunssan aikana tuo astmataipumuksen esille

Pelkästään varhaisen hengenahdistuksen aiheuttajaviruksen perusteella ei pystytty ennustamaan myöhempää astmariskiä. Respiratory syncytial (RS) -virus aiheutti hankalan hengenahdistuksen erityisesti alle puolivuotiaille lapsille, jotka harvemmin sairastuivat myöhempään astmaan. Sen sijaan tavallisiin flunssaviruksiin kuuluva rinovirus aiheutti hankalaa hengenahdistusta pääasiassa yli puolivuotiaille lapsille, joilla oli atooppista ihottumaa ja joiden astmariski oli jo tämän vuoksi suurentunut.

Eosinofiilistä tulehdusta jo varhain

Tutkimuksessa selvisi, että aikuisiän astmaan kiinteästi liittyviä eosinofiilisiä tulehdussoluja voi esiintyä jo varhaisesta hengenahdistuksesta kärsivien lapsien veressä ja hengitysteiden eritteissä. Eosinofiilinen tulehdus tuli voimakkaimmin esiin yli 1-vuotiailla pikkuvinkujilla, mikä viittaa siihen, että 1-2 vuoden ikä on tärkeä astman synnyn kannalta.

Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että varhaisen hengenahdistuksen vuoksi sairaalahoitoon joutuneiden lasten astmariski on suuri. Siksi astmariskiä edelleen lisääviä tekijöitä tulisi aktiivisesti etsiä juuri näiltä lapsilta. Jos tähän ryhmään kuuluvalla lapsella todetaan jokin astmariskiä lisäävä varhainen tekijä, kuten atooppinen ihottuma, varhainen herkistyminen sisä- tai ulkoilman allergeeneille tai tietyille ruoka-aineille tai eosinofiilinen tulehdus, tulisi lapsen päästä tehostettuun seurantaan.

Väitöskirja on julkaistu sarjassa Kuopion yliopiston julkaisuja D. Lääketiede, ISBN 978-951-27-1364-6. Sitä voi tilata yliopiston kirjaston julkaisumyynnistä, sähköposti: yrjo.valtanen@uku.fi, tai verkko-osoitteesta http://www.uku.fi/kirjasto/julkaisutoiminta/julkmyyn.shtml

Lääketieteen lisensiaatti Mari Hyvärisen lastentautien alaan kuuluva väitöskirja Wheezing in early childhood - Predictive factors for asthma in the 11-year follow-up (Varhaislapsuuden hengenahdistus - Astman riskitekijät 11 vuoden seurannassa) tarkastetaan Kuopion yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa lauantaina 21.11.2009 klo 12 alkaen KYSin auditoriossa 2. Vastaväittäjänä on dosentti Tuomas Jartti Turun yliopistosta ja väitöstilaisuuden valvojana professori Raimo Voutilainen Kuopion yliopistosta.

Mari Hyvärinen on syntynyt 24.9.1975 Vammalassa. Hän on suorittanut ylioppilastutkinnon vuonna 1995 Tammerkosken lukion aikuislinjalla ja lääketieteen lisensiaatin tutkinnon vuonna 2003 Kuopion yliopistossa. Hyvärinen on tehnyt erikoistuvan lääkärin viransijaisuuksia Kuopion yliopistollisen sairaalan lastenklinikalla vuodesta 2003 ja ollut tutkijakoulutettavana Valtakunnallisessa kliinisessä tutkijakoulussa vuosina 2005-2009. Vuodesta 2009 alkaen hän on työskennellyt Kuopion sosiaali- ja terveyskeskuksessa eurolääkärinä.

VKTK

Biomedicum Helsinki
Haartmaninkatu 8
PL 700, 00029 HUS
Puhelin: +358 50 4154708
e-mail: vktk(at)helsinki.fi

Siirry sivun alkuun