Yhteystiedot  |  Johtoryhmä  |  Uutisia     In English

29.10.2011

Sanni Söderlundin väitöskirja tarkastettiin 28.10.2011 Helsingin yliopistossa

HDL subspecies - association with low HDL-C, obesity, and metabolic syndrome

Pieni HDL-kolesterolin määrä on sepelvaltimotaudin vaaratekijä. Monimuotoiset HDL-hiukkaset suojaavat verisuonia mm. kuljettaen ylimääräistä kolesterolia soluista maksaan. HDL-hiukkasten jakauma ja laatu saattavat vaikuttaa siihen, miten hyvin HDL-hiukkaset suojaavat sepelvaltimotaudilta. Tämän tutkimuksen tavoitteet olivat selvittää I) onko henkilöillä, joilla on matala HDL-kolesterolin pitoisuus, muutoksia HDL-hiukkasten jakaumassa, II) liittyvätkö mahdolliset muutokset valtimonkovettumatautiin ja metaboliseen oireyhtymään, III) perimän ja ylipainon vaikutus HDL-hiukkasten jakaumaan.

Tutkimus koostui kolmesta kohortista: A) suomalaisista perheistä, joissa esiintyy matalaa HDL-kolesterolin pitoisuutta ja sepelvaltimotautia varhaisella iällä (osatutkimus I: 67 perheenjäsentä, joilla on matala HDL-kolesterolin pitoisuus sekä 64 tervettä verrokkia, osatutkimus II: 83 perheenjäsentä, joilla on matala HDL-kolesterolin pitoisuus, 65 perheenjäsentä, joilla on normaali HDL-kolesterolin pitoisuus, sekä 133 tervettä verrokkia), B) suomalaisesta Terveys 2000 tutkimuksesta (113 henkilöä, joilla on matala HDL-kolesterolin pitoisuus ja 133 henkilöä, joilla on korkea HDL-kolesterolin pitoisuus), C) suomalaisista, nuorista aikuisista kaksosista (52 identtistä ja 89 epäidenttistä paria).

Tutkimuksessa todettiin, että henkilöillä, joilla on perinnöllinen matala HDL-kolesterolin pitoisuus, on verrokkeihin nähden pienempi kiekkomaisten preβ-HDL-hiukkasten pitoisuus. Isojen, pyöreiden HDL2b-hiukkasten suhteellinen määrä oli huomattavasti pienentynyt (50-70%) ja pienten HDL3-hiukkasten osuus suurentunut henkilöillä, joilla on matala HDL-kolesterolin pitoisuus. Henkilöillä, joilla on perinnöllinen matala HDL-kolesterolin pitoisuus, kaulavaltimoiden seinämät olivat paksuuntuneet heijastaen heidän sepelvaltimotautiriskiään. HDL2b-hiukkasten osuus oli käänteisesti yhteydessä kaulavaltimoiden seinämäpaksuuteen. HDL2b- ja preβ-HDL-hiukkaset ovat ensisijaisia kolesterolin vastaanottajia soluista maksaan. Tulos niiden vähentymisestä tukee käsitystä siitä, että henkilöillä, joilla on matala HDL-kolesterolin pitoisuus, kolesterolin kuljetus soluista maksaan on heikentynyt johtaen suurentuneeseen sepelvaltimotaudin riskiin.

Myös perheenjäsenillä, joilla HDL-kolesterolin pitoisuus oli normaali, HDL2b-hiukkasten osuus oli pienentynyt ja HDL3-hiukkasten osuus suurentunut verrokkeihin nähden. Samanlainen muutos HDL-hiukkasten jakaumassa nähtiin ylipainoisilla, nuorilla aikuisilla kaksosilla normaalipainoisiin kaksosiin nähden. HDL2-hiukkasten osuuden vähenemä saattaakin olla ensimmäinen muutos, joka johtaa HDL-kolesterolin pitoisuuden pienenemiseen. Kaksostutkimuksessa havaittiin, että sekä ylipaino että perinnölliset tekijät vaikuttavat HDL-hiukkasten jakaumaan. Terveys 2000 tutkimuksessa matalan HDL-kolesterolin pitoisuuden henkilöillä seerumin kohonnut apolipoproteiini E:n (apoE) pitoisuus oli yhteydessä metabolisen oireyhtymään (suurentuneeseen vyötärönympäryyteen, triglyseridipitoisuuteen ja verensokeriin). Lisäksi HDL-hiukkasten apoE-jakauma oli heillä muuntunut. Tulos valotti aiemmin niukasti tunnettua apoE:n roolia HDL:n aineenvaihdunnassa.

Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että uusia HDL-kolesteroliin vaikuttavia lääkehoitoja kehitettäessä on tärkeää ottaa huomioon niiden vaikutus HDL-hiukkasten jakaumaan.

VKTK

Biomedicum Helsinki
Haartmaninkatu 8
PL 700, 00029 HUS
Puhelin: +358 50 4154708
e-mail: vktk(at)helsinki.fi

Siirry sivun alkuun