Yhteystiedot  |  Johtoryhmä  |  Uutisia     In English

11.4.2012

Annika Ålgarsin väitöskirja tarkastettiin 21.4.2012 Turun yliopistossa

Factors affecting cancer behavior with special reference to lymphatic vessels, macrophages, EGFR, and Pim-1 in colorectal cancer

Väitöstutkimus selvitti uusia ennustetekijöitä suolistosyövässä. Syöpäsolujen epidermaalisen kasvutekijäreseptoriin (EGFR) kohdistuvan täsmähoidon tehon ennustamiseen etsittiin myös lisätekijöitä nykyisen rutiinikäytössä olevan KRAS geenin määrityksen rinnalle.

Tulokset osoittivat, että syöpäkasvaimen ympäristön imutiet ja makrofagit säätelevät suolistosyövän käyttäytymistä ja ennustetta. Lisäksi syöpäsolujen EGFR geenimonistuma ennusti hyvää vastetta EGFR molekyyliä vastaan suunnatulle vasta-ainehoidolle levinnyttä suolistosyöpää sairastavilla potilailla.

Imuteiden ja makrofagiensijainnilla ja määrällä yhteys suolistosyövän ennusteeseen

Väitöstutkimuksessa suuri imutiemäärä intratumoraalisesti oli yhteydessä taudin huonoon ennusteeseen. Suuri imutiemäärä peritumoraalisesti puolestaan näytti ennustavan suotuisaa taudin kulkua. Imutiet ovat osa elimistön puolustusjärjestelmää, mutta toisaalta tarjoavat myös reitin syöpäsolujen leviämiselle. Nämä syövän ennusteen kannalta vastakkaiset tehtävät saattavat selittää tutkimuksessa havaitun imuteiden päinvastaisen yhteyden ennusteeseen niiden sijainnista riippuen.

Tutkimuksessa selvitettiin tyyppi 2 CLEVER-1 molekyyliä ilmentävien makrofagien merkitystä suolistosyövässä, josta ei aiempaa tietoa ole julkaistu. Varhaisen vaiheen suolistosyöpäpotilailla, joilla oli suuri määrä näitä makrofageja peritumoraalisesti oli vähemmän taudin uusiutumisia ja pidempi elossaoloaika kuin niillä joilla makrofageja oli vain vähän. Levinneessä suolistosyövässä sen sijaan suuri CLEVER-1+ makrofagimäärä sekä intra- että peritumoraalisesti oli yhteydessä lyhentyneeseen elinaikaan. Makrofagien merkitys taudin ennusteen kannalta näyttäisi näin ollen muuttuvan taudin edetessä.

EGFR geenin monistuma ennustaa hyvää vastetta EGFR vasta-aine hoidolle

Uutta automatisoitua määritysmenetelmää käyttämällä tutkimuksessa osoitettiin, että korkea EGFR geenin kopiomäärä syöpäsoluissa oli yhteydessä suotuisaan vasteeseen EGFR vasta-ainehoidolle levinnyttä suolistosyöpää sairastavilla potilailla.

EGFR geenimonistuma ennusti vastetta paremmin kuin nykyisin rutiinikäytössä oleva KRAS geenin määritys. Molempien testien yhdistäminen antoi parhaan tuloksen ennustettavuuden kannalta. Uusi menetelmä EGFR geenimonistuman määrittämistä varten on aiempia menetelmiä parempi toistettavuudeltaan ja luo mahdollisuuden testin käyttöönotolle rutiinityössä.

Tutkimus tuo uutta tietoa suolistosyövän ennusteen arviointia varten. Tietoa voi tulevaisuudessa mahdollisesti hyödyntää potilaiden hoitojen suunnittelussa. Hoitojen tehon tarkempi yksilöllinen ennustaminen parantaisi hoitotuloksia ja vähentäisi niiden potilaiden määrää, jotka altistuvat hoitojen haittavaikutuksille turhaan. Tulokset korostavat syöpien yksilöllisiä eroja ja näiden huomioimisen tärkeyden hoitojen suunnittelussa.

Edellä mainittujen lisäksi tutkimuksessa selvitettiin imuteiden ominaisuuksia ja monimuotoisuutta, CD73 molekyylin vaikutusta valkosolujen liikennöintiin imuteissä, sekä Pim-1 molekyylin vaikutusta suolistosyövän ennusteeseen.

 

Linkki e-kirjaan

VKTK

Biomedicum Helsinki
Haartmaninkatu 8
PL 700, 00029 HUS
Puhelin: +358 50 4154708
e-mail: vktk(at)helsinki.fi

Siirry sivun alkuun