Yhteystiedot  |  Johtoryhmä  |  Uutisia     In English

11.6.2012

Noora Mattsson väitteli 8.6.2012 Turun yliopistossa

Metabolic syndrome in young adults - prevalence, childhood predictors and association with subclinical atherosclerosis

 

Lapsuusiän lihavuus ennustaa metabolista oireyhtymää aikuisena

LL Noora Mattssonin väitöskirjatutkimuksessa osoitettiin, että metabolinen oireyhtymä lisääntyy nuorten aikuisten keskuudessa ja on yhteydessä varhaisiin verisuonimuutoksiin, jotka ennustavat valtimonkovettumatautia. Lapsuusiän lihavuus ennustaa riskitekijöistä voimakkaimmin metabolisen oireyhtymän kehittymistä nuorella aikuisiällä.

Metabolinen oireyhtymä on sydän- ja verisuonitautien riskitekijäkasauma, joka altistaa tyypin 2 diabeteksen ja sepelvaltimotaudin puhkeamiselle. Siihen kuuluvia riskitekijöitä ovat keskivartalolihavuus, kohonnut verenpaine sekä sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöt. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyys kasvaa maailmanlaajuisesti kaikissa ikäryhmissä, mutta voimakkaimmin nuorissa ikäluokissa.

Metabolinen oireyhtymä on yleinen nuorilla aikuisilla ja kasvaa voimakkaasti iän mukana.

Mattssonin väitöstutkimuksessa osoitettiin, ettämetabolisen oireyhtymänesiintyvyys 24-39-vuotiailla nuorilla aikuisilla vuonna 2001 oli 10-15 % ja kuusi vuotta myöhemmin 30-45-vuotiailla 15-23 % riippuen käytetystä metabolisen oireyhtymän määritelmästä. Metabolinen oireyhtymä on yleisempää miehillä kuin naisilla ja kasvaa voimakkaasti iän myötä molemmilla sukupuolilla. Vuosien 1986 ja 2001 välisenä aikana metabolisen oireyhtymän esiintyvyys kasvoi merkittävästi 1.0 %:sta 7.5 %:iin 24-vuotiailla nuorilla aikuisilla pääosin lihavuuden lisääntymisen takia.

Ylipainon lisääntyminen selittää suurelta osalta metabolisen oireyhtymän esiintyvyyden lisääntymistä. Nuoret aikuiset ovat nykyään lihavampia kuin aikaisemmin. Esimerkiksi 24-vuotiaat naiset olivat vuonna 2001 viisi kiloa painavampia kuin 15 vuotta aikaisemmin vuonna 1986.

Metabolinen oireyhtymä on suoraan yhteydessä varhaisiin valtimomuutoksiin.

Oireettoman valtimonkovettumataudin astetta voidaan arvioida mittaamalla kaulavaltimon seinämäpaksuutta. Väitöskirjatutkimus osoitti, että nuorilla aikuisilla, jotka täyttivät metabolisen oireyhtymän kriteerit, mitattiin suurempia kaulavaltimon seinämäpaksuuksia ja todettiin alentunutta kaulavaltimon joustavuutta. Olkavaltimon sisäkalvon toiminta ei ollut yhteydessä metaboliseen oireyhtymään nuorilla aikuisilla, mutta hyvin toimiva sisäkalvo voi estää valtimomuutosten kehittymistä henkilöillä, joilla on metabolinen oireyhtymä.

Lapsuusiän ylipainoa tulee ehkäistä.

Lapsuusiän lihavuus oli tärkein yksittäinen riskitekijä, joka ennusti riskiä saada metabolinen oireyhtymä aikuisena. Muita metabolista oireyhtymää ennustavia riskitekijöitä lapsuudessa ja nuoruudessa olivat ylipainon lisäksi koholla oleva veren triglyseridiarvo, insuliini, CRP sekä verenpainetaudin ja tyypin 2 diabeteksen sukuriski. Mattssonin väitöskirja korostaa, että estääksemme metabolisen oireyhtymän ilmaantuminen aikuisuudessa, on tärkeää havaita metabolista oireyhtymää ennustavat riskitekijät varhain ja puuttua niihin, erityisesti lapsuusiän lihavuuteen, ennen diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien puhkeamista. Tehokkainta olisi ennaltaehkäistä ylipainoa jo lapsuudessa ja halki elämän liikunnalla ja oikealla ruokavaliolla.

Mattssonin väitöskirjatutkimus toteutettiin osana laajaa Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät -projektia, joka on jatkunut Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksessa jo yli 30 vuoden ajan. Se on yksi maailman pitkäkestoisimmista ja suurimmista tutkimushankkeista, joissa on selvitetty sydän- ja verisuonitautien syntyyn vaikuttavia tekijöitä lapsuudesta alkaen. Tutkimus alkoi vuonna 1980, jolloin 3596 lasta ja nuorta (iältään 3-18 vuotiaita) osallistui ensimmäiseen suureen kenttätutkimukseen. Yli kahta tuhatta tutkimushenkilöä on seurattu säännöllisesti. Viimeisimmät tutkimukset suoritettiin vuosina 2001 ja 2007, jolloin tutkittavilta kartoitettiin varhaisia valtimomuutoksia mittaamalla kaulavaltimoiden seinämäpaksuutta ja joustavuutta sekä olkavarsivaltimon sisäkalvon toimintakykyä.

 

VKTK

Biomedicum Helsinki
Haartmaninkatu 8
PL 700, 00029 HUS
Puhelin: +358 50 4154708
e-mail: vktk(at)helsinki.fi

Siirry sivun alkuun