Yhteystiedot  |  Johtoryhmä  |  Uutisia     In English

18.6.2012

Paula Tähtisen väitöskirja tarkastettiin Turun yliopistossa 16.6.2012

Treatment of Acute Otitis Media

Antibiootti on tehokas lasten korvatulehdusten hoidossa

Lääketieteen lisensiaatti Paula Tähtisen väitöstutkimuksessa antibiootti osoittautui aiempaa käsitystä tehokkaammaksi lasten välikorvatulehduksen hoidossa. Antibioottihoidon viivästyminen ei huonontanut välikorvatulehduksesta paranemista, ja kaksi kolmasosaa lapsista parani myös ilman antibioottihoitoa. Tähtisen mukaan antibioottihoito tulisi aloittaa vain siinä tapauksessa, että välikorvatulehduksen diagnoosi on varma.

Tutkimustulokset kansainvälisiin hoitosuosituksiin

Väitöstutkimuksen tulos vahvistaa Suomessa käytössä olevan lasten äkillisen välikorvatulehduksen Käypä hoito -suosituksen hoitolinjauksia. Tutkimus on myös huomioitu kansainvälisesti ja sen tuloksia tullaan käyttämään uusien hoitosuositusten laadinnassa lukuisissa eri maissa.

Antibiootin hyöty näkyi jo ensimmäisinä hoitopäivinä

Paula Tähtisen väitöstutkimuksessa antibioottia saaneilla lapsilla hoito epäonnistui vain joka viidennellä (19 %) ja lumelääkettä saaneilla lapsilla lähes puolella (45 %). Antibiootti oli lumelääkettä tehokkaampi jo ensimmäisistä päivistä lähtien, ja ero ryhmien välillä vain lisääntyi hoitoviikon aikana. Kaksi kolmasosaa lapsista parani myös ilman antibioottihoitoa.

Väitöstutkimuksessa selvitettiin myös, onko antibioottihoidon viivästymisestä haittaa lapsen korvatulehduksen paranemiselle. Monessa maassa suositellaan äkillisen välikorvatulehduksen hoidoksi seurantaa kipulääkkeen avulla, ja antibiootti aloitetaan vain niille, joiden vointi ei ala parantua 2-3 päivässä. Tähtisen väitöstutkimus osoitti, että antibiootti oli tehokas myös silloin, kun se aloitettiin keskimäärin 2 päivää diagnoosin jälkeen. Odotusaika ennen antibiootin aloittamista saattoi kuitenkin lisätä lapsen oireilua, poissaoloa päivähoidosta ja vanhempien poissaoloa töistä. Tähtinen korostaakin, että äkillisen välikorvatulehduksen hoitopäätökset tulee tehdä aina yksilöllisesti lapsen oireet ja perheen tilanne huomioiden.

Lisäksi väitöstutkimuksessa verrattiin vanhempien kokemuksia äkillisen välikorvatulehduksen hoidosta Suomessa ja Hollannissa. Näiden maiden hoitosuositukset eroavat toisistaan huomattavasti. Suomessa suurin osa äkillisistä välikorvatulehduksista hoidetaan antibiootilla, kun taas Hollannissa antibiootti aloitetaan vain harvoissa tapauksissa. Tutkimus osoitti, että hoitokäytännöt vaikuttivat myös vanhempien odotuksiin ja asenteisiin antibioottihoitoon liittyen. Jatkossa myös vanhempia tulisi informoida välikorvatulehdusten erilaisista hoitovaihtoehdoista sekä niiden hyödyistä ja haitoista.

Oikea diagnoosi on tärkeä

Paula Tähtinen haluaa korostaa oikean diagnoosin tekemisen merkitystä ja vaativuutta. Lapsen korvat tulee tutkia huolellisesti pneumaattisella korvalampulla. Vanhempien tärkeä tehtävä on pitää lasta oikeassa asennossa ja tukevasti paikallaan. Korvaan kertynyt vaikku on poistettava, jotta tärykalvoon saadaan riittävä näkyvyys. Antibioottihoito tulee aloittaa vain siinä tapauksessa, että välikorvatulehduksen diagnoosi on varma. Mikäli tilanne on epäselvä, on parempi seurata lasta muutama päivä ja tutkia hänet uudelleen. Kipulääke on tärkeä osa hoitoa riippumatta siitä, käytetäänkö antibioottia vai ei.

 

VKTK

Biomedicum Helsinki
Haartmaninkatu 8
PL 700, 00029 HUS
Puhelin: +358 50 4154708
e-mail: vktk(at)helsinki.fi

Siirry sivun alkuun