Yhteystiedot  |  Johtoryhmä  |  Uutisia     In English

26.4.2013

Silja Kosola väitteleli Helsingin yliopistossa 26.4.2013

Lääketieteen lisensiaatti Silja Kosola väitteli 26.4.2013 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Lasten maksansiirtojen pitkäaikaistulokset".

Maksansiirto on ainoa hengenpelastava hoito monissa vaikeissa maksasairauksissa niin aikuisilla kuin lapsillakin. Kirurgisen tekniikan, hyljinnänestolääkkeiden ja tehohoidon kehityksen ansiosta lapsuudessa maksansiirron saaneista nykyisin jopa 80% on elossa 10 vuoden kuluttua siirrosta. Tutkimuksen painopiste onkin siirtynyt myöhäisvaiheen komplikaatioihin ja niiden estämiseen sekä pitkäaikaiseen elämänlaatuun. Suomessa lasten maksansiirrot aloitettiin vuonna 1987. Tässä tutkimuksessa selvitettiin komplikaatioiden esiintyvyyttä, siirretyn maksan pitkäaikaista toimintaa ja potilaiden elämänlaatua.

Tutkimusaineistona käytettiin kaikkien 99 potilaan sairauskertomustietoja, jotka saivat maksansiirron alle 18-vuotiaina vuosina 1987-2007. Poikkileikkaustutkimukseen kutsuttiin elossa olevat 66 maksansiirtopotilasta. Maksan kudosrakennetta tutkittiin koepalasta ja kolesterolin aineenvaihduntaa kolesterolin esiasteiden ja ravinnosta saatavien kasvistanolien avulla. Kolesterolitutkimukseen osallistui myös 93 iän ja sukupuolen suhteen kaltaistettua verrokkia. Elämänlaatututkimukseen puolestaan osallistui 141 verrokkia, jotka oli kaltaistettu iän, sukupuolen ja asuinpaikan suhteen.

Kirurgisia komplikaatioita, hyljintäjaksoja ja infektioita esiintyi Suomessa yhtä paljon kuin suuremmissa elinsiirtokeskuksissa maailmalla. Merkitsevänä erona Suomessa kukaan potilaista ei ole sairastunut diabetekseen maksansiirron jälkeen, kun muualla siitä kärsii 9-13% potilaista. Maksansiirtohetkellä kolmasosalla pituuskasvu oli heikentynyt maksasairauden vuoksi, mutta kolmessa vuodessa siirron jälkeen kasvu korjautui heistä valtaosalla.

Kolmasosalla potilaista maksan kudosrakenne oli normaali keskimäärin 11 vuotta maksansiirron jälkeen. Tulehdusmuutoksia oli neljäsosalla, ja ne olivat yhteydessä maksan sidekudoslisään, joka on maksakirroosin esiaste. Kahdella viidestä havaittiin maksasolujen lievää rasvoittumista, joka liittyi useimmilla ylipainoon. Seerumin kolesteroliarvot olivat maksansiirtopotilailla ja verrokeilla samalla tasolla. Silti maksansiirtopotilaiden kolesteroliaineenvaihdunnassa kolesterolin synteesi oli lisääntynyt ja imeytyminen suolistosta heikompaa kuin verrokeilla. Tällaisen muutoksen on aiemmissa tutkimuksissa raportoitu lisäävän myöhempää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Pieni kortikosteroidiannos osana hyljinnänestolääkitystä oli yhteydessä sekä vähäisempiin tulehdusmuutoksiin että suotuisampaan kolesteroliaineenvaihduntaprofiiliin.

Alle kouluikäisillä maksansiirtopotilailla elämänlaatu oli yhtä hyvä kuin verrokeilla. Kouluikäisistä ja aikuisikään ehtineistäkin yli puolella elämänlaatu oli verrokkien tasolla. Kouluikäiset arvioivat kuitenkin pärjäävänsä koulussa selvästi heikommin kuin verrokit, ja kolmasosa heistä olikin jäänyt vähintään vuoden ikätovereita jälkeen. Mitä pidempi aika maksansiirrosta oli kulunut, sitä parempi oli koululaisten elämänlaatu. Komplikaatioiden määrä puolestaan ennusti heikompaa elämänlaatua. Aikuisikään ehtineet uskoivat sairastuvansa muita ihmisiä helpommin, mutta valtaosa (76%) heistä tunsi silti itsensä yhtä terveeksi kuin muut. Tätä voidaan pitää maksansiirtojen merkittävimpänä saavutuksena.

VKTK

Biomedicum Helsinki
Haartmaninkatu 8
PL 700, 00029 HUS
Puhelin: +358 50 4154708
e-mail: vktk(at)helsinki.fi

Siirry sivun alkuun