Yhteystiedot  |  Johtoryhmä  |  Uutisia     In English

25.11.2013

Sanna Koskela väittelee Oulun yliopistossa 29.11.2013

Lääketieteen lisensiaatti Sanna Koskela (o.s. Kallio) väittelee Oulun yliopistossa 29.11.2013. Synnytysten ja naistentautien alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Granulosa cell anti-Müllerian hormone secretion in ovarian development and disease (Anti-Müllerian hormoni munasarjan toiminnan merkkiaineena munasarjan kehityksessä ja sairauksissa). Vastaväittäjänä toimii dosentti Tiina Laine Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Juha Tapanainen. Väitöstilaisuus alkaa Oulun yliopistollisen sairaalan luentosalissa 4 kello 12.

 

Munasarjan sairauksia voidaan tunnistaa uudella merkkiaineella

Anti-Müllerian hormoni (AMH) on uusi kliininen merkkiaine munasarjojen toiminnan tutkimiseen. Väitöstutkimuksessa havaittiin, että AMH-määrityksen käyttö parantaa munasarjakasvaimen havaitsemista ja seurantaa. AMH:n avulla voidaan myös tunnistaa ennenaikaisesta munasarjojen hiipumisesta kärsivien naisten joukosta ne, joilla on vielä jäljellä munarakkuloita.

Munasolut sijaitsevat munarakkuloiden sisällä. Kasvavien munarakkuloiden solut erittävät AMH:a, joten munasolujen määrän vähentyessä myös AMH-pitoisuus verenkierrossa laskee. Siksi verenkierron AMH-pitoisuus heijastaa jäljellä olevien munarakkuloiden määrää. Osalla naisista, joiden munasarjojen toiminta on hiipunut ennenaikaisesti eri syistä, on vielä jäljellä munarakkuloita. Aikaisemmin näiden naisten tunnistaminen pelkän kliinisen tutkimuksen ja ultraäänen avulla on ollut haastavaa. Tutkimuksessa määritettiin verenkierron AMH-pitoisuuksia eri-ikäisiltä naisilta ja tytöiltä, joilla munasarjojen toiminta on hiipunut ennenaikaisesti eri syistä. Tutkimus osoitti, että AMH-määrityksen avulla voidaan löytää naiset, joilla on munarakkuloita jäljellä, ja ohjata heidät lapsettomuushoitoihin riittävän ajoissa.

Munasarjan granuloosasolukasvain on harvinainen, pääosin hyväennusteinen munasarjakasvain. Kuitenkin se uusiutuu noin kolmasosalla potilaista, usein vasta yli kymmenen vuoden kuluttua toteamisesta. Kuolleisuus on tällöin korkea. Kasvaimen varhainen toteaminen on haastavaa, koska oireet ilmaantuvat yleensä myöhään. Väitöstutkimuksessa käytettiin maailmanlaajuisestikin merkittävää granuloosasolukasvainpotilaiden seuranta-aineistoa, joka on kerätty Helsingin ja Oulun yliopistollisissa sairaaloissa. Tutkimuksessa havaittiin AMH-määrityksen olevan yhtä hyvä veren merkkiaine kasvaimen tunnistamisessa kuin tällä hetkellä käytössä oleva inhibiini B-hormonimääritys. Näiden kahden merkkiaineen yhdistäminen paransi todennäköisyyttä havaita kasvain seurannan aikana.

Lisäksi väitöstutkimuksessa todettiin, että samoin kuin kiveksen toiminnassa syntymän jälkeen, myös munasarjassa on havaittavissa ohimenevä murrosiän kaltainen toiminnan aktivoituminen, joka on nähtävissä lisääntyneenä AMH:n erityksenä sekä munarakkuloiden kasvuna. Tämän havaittiin tapahtuvan myöhemmin keskosena syntyneillä tytöillä verrattuna täysiaikaisesti syntyneisiin. Tämän ns. minipuberteetin merkitys munasarjan toiminnalle aikuisiässä vaatii lisätutkimuksia.

VKTK

Biomedicum Helsinki
Haartmaninkatu 8
PL 700, 00029 HUS
Puhelin: +358 50 4154708
e-mail: vktk(at)helsinki.fi

Siirry sivun alkuun