Yhteystiedot  |  Johtoryhmä  |  Uutisia     In English

27.11.2013

Virpi Sidoroff väitteli Itä-Suomen yliopistossa 14.12.2013

Lääketieteen lisensiaatti Virpi Sidoroffin lastentautien alaan kuuluva väitöskirja Weight, asthma, and bone mineral density: a prospective follow-up study after early childhood wheezing tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Merja Kajosaari Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Raimo Voutilainen Itä-Suomen yliopistosta.

 

Aika ja paikka: 14.12.2013 klo 13, Agora-rakennus, auditorio AT100, Joensuun kampus

Varhaislapsuudessa hengenahdistuksen takia sairaalahoitoon joutuneilla lapsilla ylipaino kouluiässä on riskitekijä alentuneelle keuhkojen toiminnalle. Lisäksi astmalääkityksen käyttö lapsuudessa voi vaikuttaa luuston tiheyteen varhaisessa nuoruusiässä, osoitti lääketieteen lisensiaatti Virpi Sidoroffin väitöstutkimus.

Tulosten perusteella normaalipainoon pyrkiminen on keuhkojen toiminnan turvaamiseksi tärkeää lapsilla, joilla on ollut varhaislapsuudessa hengenahdistusta. Astmalääkityksen haittoja voidaan välttää käyttämällä pienintä annosta, joka pitää astman hallinnassa.

 

Seurantaa varhaislapsuudesta asti

Sidoroffin lääketieteen alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessa tarkasteltiin painon vaikutusta astma- ja allergiariskiin sekä keuhkojen toimintaan lapsilla, jotka olivat joutuneet sairaalahoitoon alle 2-vuotiaina hengenahdistuksen takia. Lapset kutsuttiin seurantatutkimuksiin 7 ja 12 vuoden iässä. Lisäksi tutkittiin astmalääkityksen vaikutusta luustoon 12-vuotiaana. Tutkimuksessa oli aluksi mukana sata lasta, joista 82 osallistui seurantatutkimuksiin. Luustotutkimukseen kutsuttiin heidän lisäkseen 14 samaan aikaan hengenahdistuksen takia sairaalahoidossa ollutta lasta, yhteensä 89 osallistui mittauksiin.

Tutkimukseen osallistuneista 12-vuotiaista 38 prosenttia oli astmaatikkoja ja 33 prosenttia ylipainoisia, mukaan lukien lihavat lapset joita oli 20 prosenttia osallistuneista. Seurantakäynteihin kuului lääkärintutkimus, spirometria ja juoksurasituskoe. Luuston tiheys mitattiin lannerangasta ja reisiluunkaulasta DXA-laitteella ja värttinäluusta ja sääriluusta pQCT-laitteella. Seurannan aikana 73 lasta sai jaksoittain inhaloitavaa kortikosteroidi- eli ICS-lääkitystä. Vain 16 lasta ei saanut tutkimusaikana ollenkaan ICS-lääkitystä. Tutkimuksessa otettiin huomioon tiedetyt sekoittavat tekijät sekä astma- ja keuhkotutkimusten että luustontiheyden osalta.

Aiemmissa tutkimuksissa ylipainoisilla lapsilla on todettu kohonnut astmariski, mutta yhdistävät tekijät astman, allergioiden, keuhkojen toiminnan ja ylipainon välillä ovat epäselviä. Allergian osalta tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Kuitenkin voidaan todeta, ettei allerginen tulehdus ole ylipainon astmariskiä lisäävä perustekijä. Ylipainon vaikutusta lasten keuhkojen toimintaan on tutkittu vähemmän, ja tulokset ovat olleet ristiriitaisia.

Inhaloitavat eli hengitettävät kortikosteroidit (ICS) ovat astman ensisijainen lääkitys lapsilla. Käytetyt lääkeannokset ja käyttöajat ovat vaihtuneet 90-luvun lyhyemmistä suurempiannoksisista lääkityksistä säännölliseen, mutta pienempiannoksiseen lääkitykseen, mikä on parantunut astman hoitotasapainoa. ICS-lääkkeiden tiedetään olevan luustolle turvallisempia kuin suun kautta otettavat kortikosteroidit, mutta pitkäaikaistutkimuksia luustohaitoista lapsilla on tehty niukasti.

 

Ylipaino ei lisännyt allergian tai astman riskiä

Astman ja ylipainon välillä ei aineistossa todettu yhteyttä. Myöskään keuhkojen reaktiivisuuden ei todettu kouluiässä lisääntyneen ylipainoisilla lapsilla. Ylipaino ei ollut myöskään allergian riskitekijä. Sen sijaan alustavien havaintojen mukaan lihavilla lapsilla näytti esiintyvän atooppista ihottumaa vähemmän kuin muilla.

 

Ylipaino heikensi keuhkojen toimintaa

Tutkimuksessa ylipainolla todettiin olevan yhteys alentuneeseen keuhkojen toimintaan, mikä näkyi nopean uloshengityksen vitaalikapasiteetin ja uloshengityksen sekuntikapasiteetin suhteen (FEV1/FVC) laskuna spirometriassa sekä 7- että 12-vuotiailla. Ylipainoisilla 12-vuotiailla myös pienten ilmateiden virtaus todettiin matalammaksi kuin muilla. Tulokset olivat riippumattomia astmadiagnoosista tai astmalääkityksestä.

 

Lapsuusajan astmalääkitys voi vaikuttaa luuston tiheyteen

Lapsuudessa käytetyn ICS-lääkityksen kokonaismäärä oli yhteydessä reisiluun ja värttinäluun luuntiheyteen varhaisessa nuoruusiässä siten, että suurempiin annoksiin liittyi matalampi luuntiheys. Lannerangan luuntiheys oli matalampi niillä lapsilla, joilla oli ollut säännöllinen ICS-lääkitys vain alle 6-vuotiaana, verrattuna niihin lapsiin, joilla ei ollut koskaan ollut ICS-lääkitystä. Sääriluun osalta lääkevaikutuksia ei todettu. Tulosten eroavuuteen eri mittauskohdissa vaikuttaa todennäköisesti erilainen luurakenne, joka voi vaikuttaa herkkyyteen ICS-lääkkeille eri ikäkausina.

Lapsuudessa käytetty astmalääkitys voi tulosten perusteella vaikuttaa alentavasti luuston tiheyteen myöhemmässä kouluiässä ja nuoruudessa. Hoitamaton astma on kuitenkin merkittävästi suurempi terveysriski kuin mahdolliset astmalääkityksen haittavaikutukset. Haittavaikutusten välttämiseksi tulee pyrkiä pienimpään ICS-annokseen, jolla astman hoitotasapaino säilyy hyvänä. Kun astma on hallinnassa, annostusta pienennetään ja sitä lisätään tilapäisesti mahdollisissa pahenemisvaiheissa.

VKTK

Biomedicum Helsinki
Haartmaninkatu 8
PL 700, 00029 HUS
Puhelin: +358 50 4154708
e-mail: vktk(at)helsinki.fi

Siirry sivun alkuun