Yhteystiedot  |  Johtoryhmä  |  Uutisia     In English

27.1.2014

Lauri Tuominen väiteli Turun yliopistossa 31.1.2014

Perjantaina 31. tammikuuta 2014 kello 12 esitetään Turun yliopistossa julkisesti tarkastettavaksi lääketieteen lisensiaatti Lauri Johannes Tuomisen väitöskirja Neurobiological Correlates of Personality Traits: A Study on Harm Avoidance and Neuroticism (Persoonallisuuden neurobiologiset korrelaatit, tutkimus turvallisuushakuisuudesta ja neuroottisuudesta).

Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Jesper Ekelund Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Jarmo Hietala.

 

Ongelmat endorfiinijärjestelmässä voivat altistaa masennukselle

Turvallisuushakuisuus on persoonallisuuden piirre, jonka on todettu altistavan masennukselle. LL Lauri Tuominen havaitsi väitöstutkimuksessaan, että aivojen endorfiinijärjestelmän toiminnalla saattaa olla merkittävä rooli turvallisuushakuisuuden biologiassa ja siten myös masennuksen synnyssä.

​Erilaista alttiutta masennukselle on selitetty eroavaisuuksilla persoonallisuuspiirteissä. Turvallisuushakuisuus on eräs tällainen persoonallisuuden piirre, jonka on todettu altistavan masennukselle. Tutkimalla turvallisuushakuisuuden biologiaa saadaan tietoa, joka voi auttaa ymmärtämään masennuksen syntyyn liittyviä biologisia kehityskulkuja.

Lauri Tuominen tutki väitöskirjatyössään masennukselle altistavien persoonallisuuspiirteiden biologiaa. Tulokset auttavat ymmärtämään masennusalttiuden biologiaa.

Aiemmat tutkimukset masennukselle altistavista persoonallisuuden piirteistä ovat keskittyneet aivojen serotoniinijärjestelmään. Tuominen tarkasteli väitöstutkimuksessaan serotoniinijärjestelmän lisäksi aivojen endorfiinijärjestelmää. Sekä serotoniini- että endorfiinijärjestelmää mitattiin positroniemissiotomografialla (PET) Turun PET-keskuksessa.

- Vastoin oletustamme, emme löytäneet aineistossamme turvallisuushakuisuuden ja aivojen serotoniinijärjestelmän välillä yhteyttä. Sen sijaan havaitsimme, että aivojen endorfiinijärjestelmä oli yhteydessä turvallisuushakuiseen persoonallisuuden piirteeseen, Tuominen kertoo.

Erityisesti turvallisuushakuisuuden osapiirteet, ujous ja hidas toipuminen stressistä, näyttivät tutkimuksessa olevan yhteydessä aivojen endorfiinijärjestelmään.

Tulokset viittaisivat siihen, että aivojen endorfiinijärjestelmän toiminnalla saattaa olla aiemmin tiedettyä suurempi rooli turvallisuushakuisuuden biologiassa ja siten myös masennuksen synnyssä.

Tutkimukseen saatiin henkilöitä persoonallisuuspiirteiden ääripäistä

Tutkimukseen värvättiin persoonallisuudeltaan masennukselle alttiita henkiöitä. Näitä henkilöitä verrattiin sellaisiin henkilöihin, joiden persoonallisuus oli masennukselta suojaavaa. Eri persoonallisuuspiirteisiin liittyvää aivojen biologiaa on aikaisemmin tutkittu vain valikoimattomassa väestössä.

- Tämä on ensimmäinen tutkimus, johon koehenkilöt on tarkoituksellisesti valittu persoonallisuutensa suhteen ääripäistä, Tuominen kertoo.

Koehenkilöt rekrytoitiin laajasta Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (LASERI) -tutkimuksesta, jossa on tutkittu myös persoonallisuutta. Tutkimuksen vahvuutena voidaan pitää persoonallisuutensa suhteen ääripäissä olevien koehenkilöiden rikastamista tutkimusotokseen. Tämä mahdollisti tilastollisesti aiempaa luotettavamman arvion persoonallisuuden biologiasta.

VKTK

Biomedicum Helsinki
Haartmaninkatu 8
PL 700, 00029 HUS
Puhelin: +358 50 4154708
e-mail: vktk(at)helsinki.fi

Siirry sivun alkuun