Yhteystiedot  |  Johtoryhmä  |  Uutisia     In English

10.11.2014

Eira Roos väitteli Helsingin yliopistossa 13.11.2014

Lääketieteen lisensiaatti Eira Roos väitteli 13.11.2014 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Obesity, weight change and work disability - a follow-up study among middle-aged employees". Vastaväittäjänä toimi ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm, Helsingin yliopisto, ja kustoksena professori Ossi Rahkonen.

 

Työikäisten ylipaino ja lihavuus on lisääntynyt Suomessa viime vuosiin saakka ja tällä hetkellä suurin osa Suomen työväestöstä on ylipainoisia. Lihavuus on yhteydessä useisiin pitkäaikaissairauksiin sekä lisääntyneeseen kuolleisuuteen. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että lihavuus on yhteydessä myös työkykyongelmiin. Rekisteripohjaisia pitkittäistutkimuksia isoilla aineistoilla lihavuuden ja työkyvyn välisistä yhteyksistä on kuitenkin melko vähän. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia työolosuhteiden, työntekijöiden painon ja painonvaihteluiden sekä työkyvyttömyyden välisiä yhteyksiä.

Tutkimus on osa Helsinki Health Studya (HHS), joka on Helsingin kaupungin työntekijöiden keskuudessa vuonna 2000 käynnistynyt terveystutkimus. Tutkimuksen aineisto koostuu vuosina 2000 2002 postitse toteutetusta kyselystä, joka lähetettiin 40 - 60 -vuotiaille työntekijöille (vastaajia N=8960) sekä vuonna 2007 toteutetusta seurantakyselystä, joka lähetettiin kaikille ensimmäiseen kyselyyn vastanneille (vastaajia N=7332). Kyselyissä kerättiin laaja-alaisesti tietoa mm. työntekijöiden terveydestä, sosiodemografisista tekijöistä sekä työoloista. Kyselytutkimusten tietoja yhdistettiin aineistoon, joka on kerätty Helsingin kaupungin työntekijöille tehdyistä terveystarkastuksista vuosina 2000 2002. Lisäksi tietoja yhdistettiin kaupungin sairauspoissaolorekistereihin sekä Eläketurvakeskuksen työkyvyttömyyseläkerekisteritietoihin. Tutkimuksessa huomioitiin laajasti sekoittavia tekijöitä vakioimalla tuloksia mm. terveyskäyttäytymisen, aiemman terveyden, työolojen ja toimintakyvyn suhteen. Tilastollisina menetelminä käytettiin logistista regressioanalyysia, Coxin suhteellisten riskien mallia sekä Poissonin regressioanalyysia.

Tulosten mukaan noin neljäsosalla työntekijöistä paino nousi merkittävästi 5-7 vuoden seuranta-aikana. Suurin osa tutkituista työolosuhteista ei kuitenkaan ollut yhteydessä painonnousuun. Yötyö ja työt, joissa raportoitiin haitallisia altisteita sekä työt, joissa koettiin fyysisen väkivallan uhkaa olivat heikosti yhteydessä merkittävään painonnousuun. Myös työstressin yhteys painonnousuun oli vähäinen. Sekä lihavuus että painonmuutokset olivat yhteydessä myöhempiin sairauspoissaoloihin. Lihavuus lisäsi erityisesti pitkien sairauspoissaolojen riskiä, mutta myös lyhyiden sairauspoissaolojen riski oli kasvanut. Sekä painonnousu että painonlasku pysyvän lihavuuden lisäksi lisäsivät sairauslomien riskiä. Lihavuus oli erityisesti yhteydessä tuki- ja liikuntaelinsairauksista aiheutuneisiin työkyvyttömyyseläkkeisiin, mutta lihavuus lisäsi lievästi riskiä myös mielenterveyssyistä ja muista syistä aiheutuneisiin työkyvyttömyyseläkkeisiin. Kun tutkimuksessa huomioitiin työolot, toimintakyky sekä aiempi terveys, lihavuuden yhteys sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyseläkkeisiin heikkeni jonkin verran.

Tämä tutkimus toi esiin, että painonnousu on yleistä keski-ikäisillä työntekijöillä ja että tutkittujen työolojen yhteys painonnousuun oli heikko tai puuttui kokonaan. Lisäksi tutkimus toi esiin, että painonnousu ja lihavuus olivat selkeästi yhteydessä tilapäiseen ja pysyvään työkyvyttömyyteen. Siten lihavuus ei ole vain kansanterveysongelma, vaan se vaikuttaa myös työterveyteen ja työkykyyn. Painonnousun ja lihavuuden ehkäisy ja hoito ovat siten tärkeitä sekä työterveyshuollossa että koko perusterveydenhuollossa. Työpaikoilla näitä tavoitteita voidaan tukea yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. On kuitenkin tärkeä huomioida, että lihavuuteen yhdistyvien työkykyongelmien käsittely ei saa johtaa työntekijöiden eriarvoiseen kohteluun tai leimaantumiseen. Terveyden säilymistä tukeva ja terveyttä edistävä työpaikka lisää todennäköisesti työhyvinvointia ja auttaa vähentämään työkyvyttömyyden kustannuksia. Terveyttä edistäviä toimia työpaikalla voivat olla esimerkiksi työtapojen kehittäminen, työmatkaliikunnan tukeminen sekä panostaminen terveelliseen työpaikkaruokailuun ja terveisiin työaikoihin.

VKTK

Biomedicum Helsinki
Haartmaninkatu 8
PL 700, 00029 HUS
Puhelin: +358 50 4154708
e-mail: vktk(at)helsinki.fi

Siirry sivun alkuun