Kategoriat
cr

Kliiniseen tutkimukseen osallistuminen

Kliiniset tutkimukset ovat tärkeä osa lääketieteen kehitystä, ja niihin osallistuminen edistää sekä tieteellistä tutkimusta että potilaan saamaa terveydenhoitoa. Osallistuminen on aina vapaaehtoista, ja parhaimmillaan osallistujat voivat saada testauksesta uusia hoitomuotoja ja lääkkeitä. 

Kliinisiin tutkimuksiin sisältyy kuitenkin myös yksilöllisiä riskejä, jotka tulee punnita huolellisesti ennen osallistumista. Tutkimukseen osallistujia suojellaan tarkasti eettisillä ohjeilla ja säännöksillä, joilla varmistetaan prosessin turvallisuus ja osallistujien oikeudet.

Mikä on kliininen tutkimus?

Kliininen tutkimus on tieteellinen prosessi, jossa tutkitaan uusia hoitomuotoja, lääkkeitä tai hoitomenetelmiä ihmisten terveyden edistämiseksi ja sairauksien hoitamiseksi. Se sisältää tarkasti suunnitellun tutkimussuunnitelman, jossa kerätään tietoa tutkimuskohteen turvallisuudesta, tehokkuudesta ja sivuvaikutuksista. Kliiniset tutkimukset voivat sisältää lääke- tai hoitokokeiluja, ja ne on suunnattu sekä potilaille että terveille vapaaehtoisille osallistujille.

Kun osallistut tutkimukseen, sinulle tarjoutuu mahdollisuus saada arvokasta tietoa omasta terveydentilastasi ja samalla pääset kokemaan tutkittavana olemisen prosessin. Tutkimuksesta riippuen voit saada käyttöösi uusimpia hoitomuotoja ja lääketieteellistä hoitoa jopa vuosia etuajassa, mikä voi merkittävästi parantaa hyvinvointiasi.

Vakavasti sairastuneelle osallistuminen lääketutkimukseen voi tarjota kokonaan uuden mahdollisuuden. Tutkimukseen osallistuminen saattaa avata oven viimeisimpiin hoitomuotoihin, kokeellisiin lääkkeisiin tai terapioihin, joilla voi olla potentiaalia parantaa tai lievittää sairauden oireita. Lääketutkimukset voivat tarjota toivonkipinän ja mahdollisuuden saada hoitoa, joka muuten ei olisi vielä saatavilla tai tunnettu.

Kuka voi osallistua kliinisiin tutkimuksiin?

Kliinisiin tutkimuksiin osallistuminen on avoin erilaisille ihmisille – mukaan lukien sairaat potilaat ja terveet vapaaehtoiset. Osallistujien valinta riippuu tutkimuksen tarkoituksesta ja sisällöstä. Yleisiä kriteerejä ovat esimerkiksi ikä, sukupuoli, terveydentila, sairaushistoria ja mahdolliset lääkitykset. Jokaisessa tutkimuksessa on omat osallistumisvaatimuksensa, jotka hakijan tulee täyttää päästäkseen mukaan tutkimukseen.

Tutkimukseen osallistuvan tulisi olla tietoinen siitä, että tutkimuksen ensisijainen tavoite on hankkia yleistettävää tietoa eikä tuottaa suoraa terveyshyötyä yksittäiselle osallistujalle. Väärin ymmärrettynä tutkimuksen hoidollinen merkitys voi aiheuttaa pettymystä osallistujalle ja heikentää potilas-lääkärisuhdetta. On tärkeää, että osallistuja ymmärtää ja hyväksyy tutkimuksen luonteen ennen osallistumistaan, jotta odotukset ovat realistiset ja tutkimusprosessi voidaan toteuttaa eettisesti ja luottamuksellisesti.

Kliinisen tutkimuksen riskit: Tärkeää tietoa ennen osallistumista

Kliiniseen tutkimukseen osallistuminen sisältää riskejä, jotka on tärkeää tiedostaa ennen päätöksen tekemistä. Riskitekijöihin kuuluvat muun muassa hoitojen ja lääkkeiden mahdolliset haittavaikutukset, jotka voivat ilmetä tutkimuksen aikana. Uusia tai kokeellisia hoitomuotoja käytettäessä niiden vaikutuksista ei välttämättä ole täydellistä tietoa. 

Tutkimuksiin osallistuminen vaatii myös aikaa ja vaivaa, sillä prosessiin liittyy usein säännöllisiä lääkärikäyntejä ja seurantaa. Lisäksi henkilötietojen luottamuksellisuuden turvaaminen on tärkeää.

Osallistujien hyvinvointi on kuitenkin jokaisen tutkijaryhmän ensisijainen huolenaihe, ja tutkimuksissa noudatetaan tiukkoja eettisiä ohjeita ja valvontaa riskien minimoimiseksi. Potilaille tarjotaan aina yksityiskohtaista tietoa tutkimuksen riskeistä ja eduista ennen osallistumista.

Kliinisen tutkimuksen järjestäjät Suomessa

Kliinisiä tutkimuksia järjestävät usein sekä lääkeyritykset että tutkimuslaitokset yhteistyössä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Suomessa kliinisiä tutkimuksia voidaan järjestää sairaaloissa, yliopistosairaaloissa, terveyskeskuksissa ja yksityisissä tutkimuslaitoksissa. 

Esimerkiksi HUS tutkii vuonna 2023 muun muassa seuraavia asioita:

  • Päivystyspotilas keskiössä – Näyttöön perustuva nopeampi ja parempi hoito
  • Potilasvirtojen ennustamismalli
  • Potilaan unen laadun parantaminen tehohoidon aikana 
  • Paremmin yksilöyty sydänpysähdyksen hoito
  • Älypuhelimen sovelluksen painantapalaute elvytysharjoituksessa

Lisäksi Suomessa toimii useita kliinisiin tutkimuksiin erikoistuneita yrityksiä, jotka voivat osaltaan järjestää tai tukea tutkimuksia. Kliiniset tutkimukset toteutetaan tiukan sääntelyn ja eettisten ohjeiden mukaisesti varmistaen osallistujien turvallisuus ja oikeudet.

Mitä tarkoittaa kliinisesti testattu?

Kliinisesti testattu tarkoittaa, että tuote, hoitomuoto tai lääkeaine on läpikäynyt tieteellisen tutkimuksen ihmisillä eli kliinisissä tutkimuksissa. Näissä tutkimuksissa arvioidaan tuotteen tai aineen turvallisuutta, tehokkuutta ja mahdollisia sivuvaikutuksia. 

Kliinisesti testattu tuote on siis läpäissyt tiukan arvioinnin ja todettu toimivaksi ja turvalliseksi tietyn käyttötarkoituksen mukaisesti. Tämä kasvattaa luottamusta tuotteen tai aineen käyttöön terveydenhuollossa ja lääketieteellisessä hoidossa.

Kliinisiä testejä suoritetaan laajasti erilaisille tuotteille eri toimialoilla. Joitakin esimerkkejä tuotteista, jotka voivat olla kliinisten testien kohteena, ovat:

  • Lääkkeet: Uusien lääkkeiden turvallisuutta, tehokkuutta ja siedettävyyttä arvioidaan kliinisissä tutkimuksissa ennen niiden hyväksymistä ja markkinoille saattamista.
  • Kosmetiikkatuotteet: Myös ihonhoito-, hiustenhoito- ja kosmetiikkatuotteiden sopivuutta testataan kliinisissä tutkimuksissa varmistaen niiden turvallisuus käyttäjille.
  • Ruoka- ja ravintolisät: Ravintolisien ja ruokatuotteiden vaikutusta terveyteen, imeytymistä, siedettävyyttä ja turvallisuutta voidaan tutkia kliinisissä testeissä.
  • Medikaaliset laitteet: Medikaalisten laitteiden toimivuutta, turvallisuutta ja käyttäjäystävällisyyttä voidaan arvioida kliinisissä testeissä ennen niiden hyväksymistä ja käyttöönottoa.
  • Terapeuttiset menetelmät: Esimerkiksi fysioterapian, psykoterapian tai vaihtoehtoisten hoitomenetelmien vaikutusta ja tehokkuutta voidaan tutkia kliinisissä testeissä. Tähän kuuluvat myös pelillistetyt terapiamuodot.

Kliinisiä testejä voidaan myös soveltaa moniin erilaisiin tuotteisiin ja palveluihin, jotta niiden turvallisuus, tehokkuus ja käyttäjäystävällisyys voidaan varmistaa.

Peliriippuvuuden kliininen testaus: Arvioimassa ja hoitamassa pelihaittoja

Rahapelit ovat parhaimmillaan mukavaa ja vaaratonta ajanvietettä. Jos panoksia kuitenkin tulee toistuvasti asetettua enemmän mitä budjetti sallii, voidaan puhua peliongelmasta. Peliriippuvuuden kliininen testaus on prosessi, jossa arvioidaan yksilön pelikäyttäytymistä ja mahdollisia haittoja, jotka liittyvät pelaamiseen. Testaus sisältää haastatteluja, kyselylomakkeita ja diagnostisia arviointeja, joilla pyritään määrittämään henkilön peliongelman vakavuusaste ja tarve hoitoon

Kliininen testaus voi auttaa tunnistamaan peliriippuvuuden oireita ja antaa tietoa, jonka perusteella voidaan suunnitella yksilöllisiä hoito- ja tukitoimenpiteitä. Tavoitteena on auttaa henkilöä hallitsemaan pelikäyttäytymistään ja vähentämään pelihaittoja. Vastuulliset nettikasinot tarjoavat pelaajille vapaaehtoisia kyselylomakkeita ja työkaluja, joilla budjettia ja pelaamiseen mennyttä aikaa on helppo hallita jo ennen ongelmien syntyä.

Kosmetiikkatuotteiden kliininen testaus: Turvallisuuden ja tehokkuuden arviointi

Kosmetiikkatuotteiden kliininen testaus on prosessi, jossa tuotetta arvioidaan tarkasti sen turvallisuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi ennen lanseerausta. Testit tehdään yleensä ensin eläimillä ja sitten ihmisillä, ja niissä arvioidaan tuotteen vaikutuksia iholla, hiuksissa tai muilla kohdealueilla. 

Testauksen avulla voidaan selvittää esimerkiksi mahdolliset allergiset reaktiot, ärsytys, siedettävyys ja tuotteen tehokkuus tiettyjen käyttötarkoitusten kannalta. Kliiniset testit auttavat varmistamaan, että kosmetiikkatuotteet täyttävät tiukat turvallisuusstandardit ja tarjoavat odotetut hyödyt kuluttajille.

Elintarvikkeiden kliininen testaus: Edistyneet menetelmät

Elintarvikkeiden kliininen testaus ei ole yleisesti käytetty menetelmä elintarvikkeiden arvioinnissa. Kliiniset testit keskittyvät yleensä lääkkeiden, lääkinnällisten laitteiden ja kosmetiikkatuotteiden turvallisuuden ja tehokkuuden arviointiin. 

Sen sijaan elintarvikkeiden turvallisuutta ja laadunvalvontaa säätelevät useat muut menetelmät ja standardit, kuten mikrobiologiset testit, kemialliset analyysit, ravintoarvojen arviointi ja makutestit. Elintarvikealan yritykset noudattavat tiukkoja elintarviketurvallisuussäännöksiä varmistaakseen, että niiden tuotteet täyttävät asianmukaiset laatu- ja turvallisuusstandardit ennen myyntiä.

Kategoriat
cr

Rahapelien tuotot osana tutkimusrahoitusta

Veikkaus Oy:n liikevaihto vuonna 2018 oli reilut 3 miljardia ja tuotot hieman yli 1 miljardi euroa. Veikkauksen tuottojen jako on laissa määritelty. Arpajaislain mukaan 43% tuotoista jaetaan sosiaali-ja terveysministeriön hallinnonalalle terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) on ministeriön yhteydessä toimiva itsenäinen viranomaistaho, joka hallinnoi tästä summasta jaettavia avustuksia. Järjestöjen ääni kuuluu avustusasioiden neuvottelukunnan kautta, ja toimintaa arvioi erillinen arviointi- ja avustusjaosto.

Avustusasioiden neuvottelukuntaan kuuluu jäseniä useista terveysalan kansalaisjärjestöistä. Tällä hetkellä mukana ovat muun muassa Suomen Diabetesliitto, SOSTE ry ja Omaishoitajaliitto.

Vuodelle 2020 uusia STEA-avustuksia haettiin kaiken kaikkiaan 1333 tuhatta kappaletta. Haettu summa oli yhteensä 168 miljoonaa euroa.

Myös osa opetus- ja kulttuuriministeriön osuudesta tukee lääketieteen tutkimusta. 17,5% tämän toimalan tuotoista kohdennetaan nimittäin tieteen edistämiseen, Suomen Akatemian kautta.

Suomen Akatemia rahoitti myös Valtakunnallisen kliinisen tutkijakoulun toimintaa. Vaikka VKTK:n toiminta sellaisenaan on päättynyt, myöntää akatemia edelleen rahoitusta osa-aikaiseen tutkimustyöhön.

Tällä hetkellä käsittelyssä ovat rahoituskauden 2020-24 hakemukset. Rahoitusta ei myönnetä yliopistoissa toimiville päätoimisille tutkijoille, vaan se on kohdennettu lääkäreille ja kliinistä potilastyötä tekeville.

Keskimäärin summa on ollut 240000 euroa per kliininen tutkija. Tavoitteena on kannustaa lääkäreitä tekemään tutkimustyötä päivätyönsä ohella.

Veikkausvoittovarojen tulevaisuus?

Kliinisen tutkimuksen rahoitus on ollut huolenaiheena. Rahoitus nähdään pirstaloituneena ja isona toimijana Suomen Akatemian rooli on merkittävä.

Samaan aikaan Suomessa on käyty kipakkaakin julkista keskustelua Veikkauksen asemasta ja sen toiminnan vastuullisuudesta. Yhtiön markkinointikampanjat kuten Keno-mainos jossa rahapelaamisen kerrottiin kuuluvan päivärutiineihin, herättivät närää. Veikkaus laittoikin mainonnan tauolle ja uudelleenarviointiin.

Hajasijoitettujen peliautomaattien suuri määrä puolestaan johti Pelikoneet pois kaupoista-kansalaisaloitteeseen. Vaikka se ei kerännyt riittävästi allekirjoituksia, sitoutui Veikkaus vähentämään kolikkopeliautomaattien määrää merkittävästi. Myös pakollista tunnistautumista aiotaan vauhdittaa.

Toisaalta ulkomaisen kilpailun paine on kova. Lähinnä Maltalta käsin toimivat nettikasinot markkinoivat rahapelejä avoimesti internetin välityksellä ja keräävät osansa suomalaisten pelirahoista.

Todennäköistä siis on että Veikkauksen rahoitus sekä terveydelle, kulttuurille että tieteelle on laskusuunnassa. Veikkaus on arvioinut että viimeaikaiset toimenpiteet pienentävät tulosta 200 miljoonalla eurolla vuodessa.

Useat järjestöt sekä kulttuurin, liikunnan että terveyden edistämisen aloilta ovat jo ilmaisseet huolensa asiasta. Hallitus on rahapelilainsäädännön uudistamista koskevissa valmisteluissa huomioinut tämän, ja tavoitteisiin on kirjattu että kansalaisyhteiskunnan rahoitus varmistetaan myös pelituottojen heikentyessä. Käytännössä siis korvataan ainakin osin Valtion budjetista.

Siinä missä Veikkauksen tulot ovat olleet verrattain tasaiset, on budjettirahoitus kuitenkin aina altis leikkauksille taloustilanteen heikentyessä. Viimeaikaiset luvut eivät lupaa hyvää jakovaran suhteen.

Peliriippuvuus ja rahapelien aiheuttamat ongelmat ovat kuitenkin todellisia ja vakavia. Sen vuoksi järjestöjen asema keskustelussa on osin ongelmallinen, eikä helppoja ratkaisuja varmasti ole.

Kategoriat
cr

Mitä on kliininen tutkimus?

Kliinisellä tutkimuksella voidaan tarkoittaa terveydenhuollon piirissä useampaa eri asiaa.

Ensimmäisessä merkityksessä kliininen tutkimus on lääkärin terveydenhuollossa kuten vastaanotolla suorittama potilaan tilan selvittäminen. Tämä johtaa diagnoosiin eli käsitykseen oireiden syystä, tai jatkotutkimuksiin esimerkiksi laboratoriossa tai kuvauksin.

Kliinisellä tutkimuksella tarkoitetaan myös lääketieteellistä tutkimusta, jotka suoritetaan ihmisillä esimerkiksi lääkkeen tai menetelmän tehon selvittämiseksi. Englannin kielessä käytetään myös termiä clinical trial, etenkin lääkkeiden osalta.

Markkinointikäsitteenä ”kliininen tutkimus”, vaikkapa hammastahnan yhteydessä tarkoittaa että tuotetta ovat testanneet ihmiset, yleensä lääkärin valvomana. Periaatteessa tutkimuksen tulokset tulee olla dokumentoitu, mutta standardeja kuten vertaisarviointia näihin harvoin liittyy.

VKTK:ssa kliinisten tutkijoiden perustutkinto on lääketieteen tai hammaslääketieteen lisensiaatti. Väitöskirjaa tehdessään he usein suorittavat erikoistumispalveluaan tai toimivat erikoislääkärin/-hammaslääkärin tehtävissä.

Kliinisen työn ja tutkimuksen yhdistelmä on usein koettu haastavaksi ajankäytön resurssien kannalta. Lääkäreiden voi monissa sairaaloissa olla hankala saada riittävästi aikaa tutkimukselle potilastyöltä. Tutkimuksen onkin katsottu näivettyneen viime vuosina.

Yksitoista suomalaista lääketiedettä rahoittavaa säätiötä teki 2019 selvityksen lääketieteellisen tutkimuksen rahoituksen tilanteesta. Todettiin että rahoitus on kutistunut Suomessa vuosina 2010–2017 merkittävästi.

Syynä on erityisesti valtion tutkimusrahoituksen voimakas supistuminen. Seitsemässä vuodessa se pieneni 50 prosenttia ja kliinisten alojen tutkimusmenot kokonaisuudessaan laskivat 31 prosenttia.

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Lääketeollisuus ry, Suomen Lääkäriliitto ja Syöpäjärjestöt ovatkin esittäneet eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle lausunnon kliinisen tutkimuksen puolesta.

Järjestöt haluavat kiinnittää valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston huomion valtion vuoden 2020 talousarvioesityksen vaikutuksiin lääketieteelliseen tutkimukseen.

Suomalainen kliininen tutkimus on perinteisesti arvostettua sekä akateemisesti että kansalaisten keskuudessa. Kliininen tutkimus on kuitenkin jo vuosia kärsinyt vähenevästä rahoituksesta ja toiminnan vaikeutumisesta.

Ote järjestöjen lausunnosta eduskunnalle 30.10.2019