Kliinisellä tutkimuksella voidaan tarkoittaa terveydenhuollon piirissä useampaa eri asiaa.
Ensimmäisessä merkityksessä kliininen tutkimus on lääkärin terveydenhuollossa kuten vastaanotolla suorittama potilaan tilan selvittäminen. Tämä johtaa diagnoosiin eli käsitykseen oireiden syystä, tai jatkotutkimuksiin esimerkiksi laboratoriossa tai kuvauksin.
Kliinisellä tutkimuksella tarkoitetaan myös lääketieteellistä tutkimusta, jotka suoritetaan ihmisillä esimerkiksi lääkkeen tai menetelmän tehon selvittämiseksi. Englannin kielessä käytetään myös termiä clinical trial, etenkin lääkkeiden osalta.
Markkinointikäsitteenä ”kliininen tutkimus”, vaikkapa hammastahnan yhteydessä tarkoittaa että tuotetta ovat testanneet ihmiset, yleensä lääkärin valvomana. Periaatteessa tutkimuksen tulokset tulee olla dokumentoitu, mutta standardeja kuten vertaisarviointia näihin harvoin liittyy.
VKTK:ssa kliinisten tutkijoiden perustutkinto on lääketieteen tai hammaslääketieteen lisensiaatti. Väitöskirjaa tehdessään he usein suorittavat erikoistumispalveluaan tai toimivat erikoislääkärin/-hammaslääkärin tehtävissä.
Kliinisen työn ja tutkimuksen yhdistelmä on usein koettu haastavaksi ajankäytön resurssien kannalta. Lääkäreiden voi monissa sairaaloissa olla hankala saada riittävästi aikaa tutkimukselle potilastyöltä. Tutkimuksen onkin katsottu näivettyneen viime vuosina.
Yksitoista suomalaista lääketiedettä rahoittavaa säätiötä teki 2019 selvityksen lääketieteellisen tutkimuksen rahoituksen tilanteesta. Todettiin että rahoitus on kutistunut Suomessa vuosina 2010–2017 merkittävästi.
Syynä on erityisesti valtion tutkimusrahoituksen voimakas supistuminen. Seitsemässä vuodessa se pieneni 50 prosenttia ja kliinisten alojen tutkimusmenot kokonaisuudessaan laskivat 31 prosenttia.
Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Lääketeollisuus ry, Suomen Lääkäriliitto ja Syöpäjärjestöt ovatkin esittäneet eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle lausunnon kliinisen tutkimuksen puolesta.
Järjestöt haluavat kiinnittää valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston huomion valtion vuoden 2020 talousarvioesityksen vaikutuksiin lääketieteelliseen tutkimukseen.
Suomalainen kliininen tutkimus on perinteisesti arvostettua sekä akateemisesti että kansalaisten keskuudessa. Kliininen tutkimus on kuitenkin jo vuosia kärsinyt vähenevästä rahoituksesta ja toiminnan vaikeutumisesta.
Ote järjestöjen lausunnosta eduskunnalle 30.10.2019